Move To Lapland
Kolari | Pajala
Valikko
Tornionlaakso on yksi harvoista paikoista, joissa on vielä kunnon talvi. Ensilumi sataa yleensä lokakuun lopussa ja lunta riittää toukokuulle asti. Pimeä ja kylmä kaamosaika kestää joulukuusta tammikuuhun. Talvella voi nauttia taianomaisista revontulista, kirkkaasta tähtitaivaasta ja kuun valaisemista nietoksista. Talvea ei tarvitse pelätä, kunhan ulos lähtiessä pukeutuu lämpimästi. Jos haluat haastaa itsesi, voit pulahtaa avantoon Tornionjokeen. Se on upea elämys Pajalassa, takaamme sen!
Tornionlaakson kesä on lyhyt ja intensiivinen. Keskiyön aurinko valaisee öitä toukokuun lopulta heinäkuun puoleenväliin saakka. Tornionjoki on lohijokena maailman parhaimmistoa ja lohenpyynti on suosittu harrastus paikallistenkin keskuudessa. Kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen järjestettävät Pajalan markkinat houkuttelevat vuosittain yli 40 000 kävijää. Markkinaviikonloppuna tavataan vanhoja tuttuja ja solmitaan uusia tuttavuuksia. Silloin kunnassa järjestetään monenlaista ohjelmaa koko perheelle.
Helmikuussa päivä alkaa pidetä ja auringonsäteet alkavat lämmittää kylmästä kangistuneita kehojamme, hitaasti mutta varmasti. Elämä siirtyy pikku hiljaa ulos, ja paras ruoka valmistuu muurikkapannulla nuotion ääressä. Kevättalven aktiviteetit voivat olla mitä vain metsäisistä hiihtoretkistä joenjäällä pilkkimiseen. Hankikelit tuovat metsän ja luonnon helposti saavutettaviksi mahdollistaen pääsyn melkein mihin tahansa.
Elokuun loppua lähestyttäessä kesän lämpimät päivät vetäytyvät tehden tilaa raikkaille tuulille ja ruskan hehkuville väreille. Illat hämärtyvät ja syysauringon painuessa maihin revontulet nousevat taivaalle. Syksy tuo mukanaan monia ulkoilmaharrastuksia: metsästyksen, marjastuksen ja sienestyksen. Metsä tarjoaa nyt myös rauhallisen virkistyspaikan ilman sääskiä ja mäkäräisiä.
Vasikkavuoma on Pohjois-Euroopan suurimpia yhtenäisiä soita, joilla on niitetty heinää entisaikaan. Se on upea käyntikohde mihin vuodenaikaan hyvänsä. Suoalueen pinta-ala on 250 hehtaaria, ja sen 280 ladosta säilyneinä on 80.
Talvella Vasikkavuoma on hiihtäjien suosiossa, kevät- ja kesäaikaan se on taas lintuharrastajien paratiisi. Lintuja voi bongata lintutornista tai patikoinnin lomassa pitkospuilta.
Vasikkavuomalle on helppo tulla vuoden ympäri: jalkaisin, pyörällä, moottorikelkalla tai autolla. Alueen laavuissa voi keittää pannukahvit ja paistaa eväitä nuotion äärellä. Yksityiseen käyttöön voi myös vuokrata autiotuvan. Vasikkavuoman luontoreitti on esteetön ja sinne on mahdollista tulla pyörätuolilla.
Pajalan pohjoispuolella sijaitsevaa Jupukan vaaraa (277 mpy) käytettiin Struven ketjun mittauspisteenä 1800-luvun alussa. Ruotsin 15 maailmanperintökohteeseen kuuluvaa kolmiomittausketjua käytettiin apuna maapallon muodon selvittämiseksi. Reitti vaaran päälle kulkee kauniin sekametsän läpi, ja vaaran huipulla on vastarakennettu nuotiopaikka ja kota.
Ota perheesi tai ystäväsi mukaan ja valloita maailmanperintökohde Pajalassa! Huipulla saatte nauttia upeasta näköalasta Tornionjoelle sekä avautuvalle metsien ja soiden mosaiikille. Huipulta voit nähdä myös kymmenien kilometrien päässä siintävät neljä muuta mittauspaikkaa.
Kunnan länsiosassa, Saittarovan kylän lähellä Kalix-joki virtaa kapean kurun läpi koskena, joka on kuvailevasti nimetty Pahakurkkioksi. Kallioinen paikka on erinomainen retkikohde koko perheelle tai jopa ensimmäisille treffeille. Villinä kohisevan kosken rantakallioilla voi kiipeillä ja sopivan nuotiopaikan tullen tehdä tulet. Kosken alapuoleinen hiekkaranta on ihanteellinen paikka uimiselle.
Kohteessa on osittain huono puhelimen kuuluvuus.
Kunnan pohjoislaidalla sijaitsee Naakajärven suojelualue ainutlaatuisine metsineen ja vaihtelevine ympäristöineen. Alueella on useita vaaroja, rotkolaaksoja, puroja sekä kalaisa Naakajärvi ja vuokramökki. Suojelualueen vaaroista Manalainen on erityismaininnan arvoinen lähes 500 vuotta vanhoine mäntyineen. Sen ympäristö on luokiteltu Euroopan tärkeimpiin suojelualueisiin. Naakajärven suojelualueen eläin- ja kasvilajisto on runsas. Vanhoissa metsissä voi kokea luonnon kiertokulun, johon ihminen ei ole vaikuttanut.
Suojelualueelle on opastus maantieltä, ja patikkaretkelle soveltuvissa aloituskohdissa on informaatiotaulut.
Aivan Köngäsen ruukin vierestä virtaa mahtava Köngäsenkoski. Ruukki oli aikoinaan Ruotsin pohjoisin rautaruukki. Tänäpäivänä paikka houkuttelee kalastajia, jotka yrittävät pyydystää kesän ensimmäisiä ja suurimpia Tornionjokeen nousevia lohia. Pituutta koskella on 600 metriä ja pudotusta 18 metriä.
Jos kalastus ei houkuttele, voit kävellä joenrantaa pitkin kuunnellen kosken kuohuntaa ja istahtaa joen pohjoisenpuoleiselle rannalle nauttimaan eväitä. Etelänpuoleisella rannalla sijaitseva ruukki ympäristöineen tarjoaa historian havinaa ja mielenkiintoista arkkitehtuuria.
Kunnan pohjoisosa tarjoaa seikkailuja. Kitkiöjärven ympäristön metsät on tunnettu Muonionalustan meteoriitista. Sen ensimmäinen, 7,5 kilon painoinen kappale löydettiin 1906. Vielä tänäkin päivänä alue houkuttelee maailmanlaajuisesti innokkaita ihmisiä, jotka haluaisivat löytää lisää meteoriitin kappaleita. Kirkasvetisen Anojärven hiekkarannat myötäilevät kuivia mäntykankaita.
Paikalliselta kyläyhdistykseltä voit vuokrata mökin, kalastaa ja päivän päätteeksi lämmittää ulkosaunan ja pulahtaa järvessä. Alueella voit lisäksi patikoida jääkauden aikaisissa kuruissa, meloa kanootilla ja samalla jopa nähdä karhun.
Narkauksen (Narken) ja Jockfallin välillä, Kalixjoen varrella sijaitsee Puolamarova ─ vaara, joka on luokiteltu luonnonsuojelualueeksi. Vaaran huippu on kallioinen ja sieltä on kymmenien kilometrien näkymät ympäristöön. Aikaisemmin 376 metrin korkeudella olevalta huipulta tähystettiin tulipaloja erityisestä palotornista.
Vaaran juurella olevan kylän (Iso Puolamajärvi) halki kulkee tie, joka johtaa vaaran huipulle. Ylempänä tie on paikoin huono, joten sinne kannattaa ajaa autolla, jossa on korkea maavara. Huippua kohden autotie muuttuu jalkaisin kuljettavaksi poluksi. Puolamarova on oivallinen retkikohde niin lapsille kuin aikuisillekin.
Ruotsin neljään kansallisjokeen lukeutuva Kalixjoki on 430 kilometriä pitkä. Narkauksen kylän lähellä sijaitseva Mestoslinkka on yksi joen mahtavista koskista. Koskea pidettiin 1970-luvulla vaihtoehtona vesivoimalan rakentamiselle, mutta vesivoimaa kyseenalaistava järjestö ”Älvräddarna” protestoi hanketta niin voimakkaasti, että suunnitelmat kaatuivat.
Mestoslinkan alueella on kävelyreitti, jota pitkin joenvartta voi kävellä ylävirtaan pitkän matkan. Reitin varrella on hyviä kalastuspaikkoja ja useita nuotiopaikkoja. Parkkipaikan tuntumassa sijaitsee yksi suurista kiviarkuista, joita rakennettiin joenuomaan tukinuittoa varten.
Maantieltä on opastus Mestoslinkalle.
Nykyään Kaunisvaarasta lähtee kuorma-autoja, jotka kuljettavat malmia Svappavaaraan, mutta tämä ei ole aivan uusi ilmiö Tornionlaaksossa. Tornionjoen rannalla, Junosuandosta pohjoiseen on näkyvissä vielä jäännöksiä mittavasta raudantuotannosta, jota alueella on ollut jo 1640-luvulta lähtien. Silloin malmia kuljetettiin veneillä ja hevosilla kaivoksesta rautatehtaaseen, ja uudisrakentajat asuttivat joenvarsia.
Palokorvassa oli yksi masuuneista, joka kuului laajaan Köngäsen kokonaisuuteen. Muita siihen kuuluvia olivat Masuunin kylässä (Masugnsbyn) sijaitseva kaivos ja masuuni, Svappavaaran kuparikaivos ja Köngäsen kankirautapaja. Lyhyt kävelypolku johdattaa jäännöksille, jossa voi lukea kuinka rautaa tehtiin ennen vanhaan.
